Learn Hardcore Finnish: Haastattelija oli hieman jännittynyt, koska tämä oli hänen ensimmäinen haastattelunsa uudella toimialalla. - The interviewer was a bit tense, because this was his/her first interview in the new sector.

hieman – sounds a bit more neutral or formal; often used in written language.
vähän – very common in everyday speech, slightly more colloquial.

In this sentence, hieman just softens jännittynyt so it doesn’t sound too strong.

What exactly is jännittynyt, and how is it related to the verb jännittää?

Jännittynyt is an adjective meaning “tense, nervous, on edge.”

It comes from the verb jännittää (“to be nervous / to feel tense / to be excited (in a tense way)”). Grammatically, jännittynyt is the past participle of jännittää, used as an adjective:

jännittää – to feel nervous / tense
olen jännittynyt – I am nervous / tense
olin jännittynyt – I was nervous / tense

Compare:

jännittynyt – nervous/tense (state)
jännittävä – exciting (something that causes tension/excitement)

So hieman jännittynyt = “a bit nervous / a little tense.”

What does tämä refer to in koska tämä oli hänen ensimmäinen haastattelunsa? Could you use se instead?

In koska tämä oli hänen ensimmäinen haastattelunsa, tämä refers to “this interview / this situation (this interview in the new field)”.

You could also say:

…koska se oli hänen ensimmäinen haastattelunsa uudella toimialalla.

Both are possible. The nuance:

tämä – “this (one right here)”, often a bit more immediate or emphasised.
se – “it/that”, more neutral anaphoric reference, very common in writing.

So tämä slightly highlights the specific situation; se would be a very typical, neutral choice.

Why is there a comma before koska?

In standard Finnish, you almost always put a comma before koska when it introduces a subordinate clause.

The structure is:

Main clause: Haastattelija oli hieman jännittynyt
Subordinate clause with koska: koska tämä oli hänen ensimmäinen haastattelunsa uudella toimialalla

Rule of thumb: subordinate clauses are separated from the main clause with a comma, so:

✅ Haastattelija oli hieman jännittynyt, koska tämä oli hänen ensimmäinen haastattelunsa uudella toimialalla.

Leaving the comma out here would be considered incorrect in standard written Finnish.

Why do we have both hänen and -nsA in hänen ensimmäinen haastattelunsa? Isn’t one possessive marker enough?

Hänen is the genitive of hän (“he/she”), and -nsA (-nsa / -nsä) is the third-person possessive suffix meaning “his/her/their”.

So literally:

hänen ensimmäinen haastattelunsa
= his/her first interview
= “(the) first interview of him/her”

In traditional standard Finnish, with a 3rd person possessor you normally use:

either both: hänen kirjansa – his/her book
or only the suffix: kirjansa – his/her book (possessor understood from context)

In modern everyday Finnish:

Many speakers often drop the suffix and just say hänen ensimmäinen haastattelu.
This is common and understood, though the double marking (hänen
- -nsA) is more formal/standard and sounds more “complete” in writing.

So hänen and -nsA are technically redundant, but using both is the most textbook-like, standard way.

What exactly is the -nsa in haastattelunsa, and how is that form built?

Base noun: haastattelu – “interview”

Possessive suffix: -nsa / -nsä – 3rd person possessive (“his/her/their”)

When you add the suffix to a word like haastattelu in the nominative:

The stem used is haastattelun- (you see this in the genitive: haastattelun).
Add -sa / -sä to that stem: haastattelun
- sa → haastattelunsa.

So:

haastattelu → haastattelunsa = “his/her interview”

In the phrase hänen ensimmäinen haastattelunsa, the -nsa is marking that the interview belongs to that third person (the interviewer).

Could I just say hänen ensimmäinen haastattelu without the suffix? Does it change the meaning?

You can say hänen ensimmäinen haastattelu, and it will be understood as “his/her first interview.”

Nuances:

hänen ensimmäinen haastattelunsa
- fully standard and a bit more formal
- clearly marked as possessed (his/her) both by hänen and by -nsA
hänen ensimmäinen haastattelu
- very common in modern spoken and informal written Finnish
- still clearly means “his/her first interview,” but formally it’s a bit less “textbook-perfect”

Meaning-wise, there’s no real difference here; it’s mostly about style and how close you want to be to formal standard Finnish.

Why is it uudella toimialalla and not something like uudessa toimialassa or uudella toimialalla with only one -lla?

The phrase is:

uudella toimialalla

Breakdown:

uusi → uudella (adessive singular)
toimiala → toimialalla (adessive singular)

In Finnish, adjectives agree with the noun in case and number, so both get the -lla ending:

uusi toimiala – a new industry/sector (nominative)
uudella toimialalla – in a new industry/sector (adessive)

Why adessive (-lla) and not -ssa?

For professions, fields, and sectors, Finnish often uses the adessive to express being “in a field / in an industry”:

olla IT-alalla – to be in IT (industry)
työskennellä pankkialalla – to work in banking
olla uudella toimialalla – to be in a new sector

So uudella toimialalla literally is “on a new field/industry,” but idiomatically it’s “in a new industry/sector.”

What exactly does toimiala mean compared to just ala? Could you say uudella alalla instead?

ala – “field, area, line (of work), domain”
toimiala – more specifically “industry / sector / line of business.”

You could say uudella alalla:

…hänen ensimmäinen haastattelunsa uudella alalla.

This would mean “in a new field” more generally.

Toimiala is more precise and business-like, often used about industries: IT, healthcare, finance, etc. Saying uudella toimialalla emphasises that it’s a different industry/sector, not just a different type of task.

Why are both verbs in the past: oli hieman jännittynyt, koska tämä oli hänen ensimmäinen haastattelunsa? Could the second oli be on instead?

Using oli … oli keeps the time frame consistently in the past:

Haastattelija oli hieman jännittynyt, koska tämä oli hänen ensimmäinen haastattelunsa…
→ The nervousness and the “first interview” situation both belong to a past event.

If you said:

…koska tämä on hänen ensimmäinen haastattelunsa uudella toimialalla.

you would be mixing tenses: the nervousness is in the past, but “this is his/her first interview” sounds like a present, still-current fact. That can be used deliberately if, for example, you’re telling a story that’s partly still relevant now, but the neutral narrative choice is to keep both verbs in the past.

So oli … oli is the most straightforward past-tense narration.

Could the sentence start with the koska-clause? How would that change the feel of the sentence?

Yes, you can absolutely start with the koska-clause:

Koska tämä oli hänen ensimmäinen haastattelunsa uudella toimialalla, haastattelija oli hieman jännittynyt.

Meaning is the same. Difference is in emphasis and information flow:

Original order:
Haastattelija oli hieman jännittynyt, koska…
→ First you state the fact (he/she was nervous), then you give the reason.
Reversed order:
Koska tämä oli hänen ensimmäinen haastattelunsa…, haastattelija oli hieman jännittynyt.
→ You foreground the reason and then present the result as a consequence.

Both are grammatically correct and natural.

Could we use sillä instead of koska to mean “because” here? What’s the difference?

You could say:

Haastattelija oli hieman jännittynyt, sillä tämä oli hänen ensimmäinen haastattelunsa uudella toimialalla.

Both koska and sillä can be translated as “because,” but:

koska – neutral, most common causal conjunction, works almost everywhere.
sillä – more explanatory, a bit more formal/literary, often used when adding an explanation or justification rather than a simple cause.

In many everyday contexts, koska feels more natural. Here, sillä would be slightly more formal and “written-ish,” but still correct.

Why not use hän instead of tämä for the person? And how do we know if hänen means “his” or “her”?

In Finnish:

hän = “he/she” (person, no gender distinction)
hänen = “his/her” (genitive of hän)

In this sentence, tämä isn’t replacing hän for the person; it refers to the interview/situation (“this [interview] was his/her first…”), not the interviewer.

If you wanted to refer clearly to the person with hän, you’d phrase it differently, for example:

Haastattelija oli hieman jännittynyt, koska hänellä oli ensimmäinen haastattelunsa uudella toimialalla.
(“…because he/she had his/her first interview in a new field.”)

As for gender: Finnish third-person pronouns do not mark gender.

hänen ensimmäinen haastattelunsa can mean “his first interview” or “her first interview”; the language simply doesn’t specify. You only know from context or extra information.

What is the difference between haastattelija and haastattelu?

haastattelu – “interview” (the event itself)
haastattelija – “interviewer” (the person)

Haastattelija is formed by adding the -ja suffix (or one of its variants) to a verb/noun to form an agent/person who does X:

opettaa → opettaja – teacher (one who teaches)
myydä → myyjä – seller, shop assistant (one who sells)
haastatella → haastattelija – interviewer (one who interviews)

So in the sentence:

Haastattelija – the person
hänen ensimmäinen haastattelunsa – the event (the interview) that belongs to that person.

Could I say koska hänellä oli ensimmäinen haastattelunsa uudella toimialalla instead of koska tämä oli hänen ensimmäinen haastattelunsa…? Is there a difference?

Yes, you could say:

Haastattelija oli hieman jännittynyt, koska hänellä oli ensimmäinen haastattelunsa uudella toimialalla.

This is very natural. Nuance:

koska tämä oli hänen ensimmäinen haastattelunsa…
→ focuses on “this (situation/interview) was his/her first”.
koska hänellä oli ensimmäinen haastattelunsa…
→ focuses on “he/she had his/her first interview”.

Both express the same basic idea: the interviewer was nervous because it was their first interview in a new sector. The hänellä oli version is arguably even a bit more idiomatic in everyday Finnish.