Minä harjoittelen puhekieltä ystäväni kanssa.

I practice colloquial Finnish with my friend.

Breakdown of Minä harjoittelen puhekieltä ystäväni kanssa.

• minä: I
• minun: my
• ystävä: the friend
• kanssa: with
• harjoitella: to practice
• puhekieli: the spoken language

Questions & Answers about Minä harjoittelen puhekieltä ystäväni kanssa.

Why do we say Minä harjoittelen instead of just Harjoittelen? Is minä required?

Minä is not required here. Finnish is a pro-drop language, so the verb ending already tells you the subject:

• Harjoittelen = I practice / I am practicing

Adding minä usually does one of these things:

• Adds emphasis:
  
  • Minä harjoittelen puhekieltä… = I (as opposed to someone else) practice spoken language…
• Clarifies the subject if the context is unclear.

So all of these are grammatically correct:

• Harjoittelen puhekieltä ystäväni kanssa.
• Minä harjoittelen puhekieltä ystäväni kanssa.

The version without minä is more typical in everyday Finnish.

What exactly does harjoittelen mean grammatically?

Harjoittelen is the 1st person singular present tense of the verb harjoitella.

• Dictionary form (infinitive): harjoitella = to practise / to rehearse / to train
• Stem: harjoittele-
• Personal ending for I: -n
  → harjoittele-
  • n → harjoittelen (with a spelling adjustment: l → tt)

So:

• Minä harjoittelen = I practise / I am practising

Finnish present tense covers both English simple present and present continuous, so context decides whether it’s “I practise” or “I am practising”.

Why is it puhekieltä and not puhekieli?

Puhekieltä is the partitive case of puhekieli (spoken language / colloquial Finnish).

The verb harjoitella normally takes its object in the partitive when you are practising a skill, language, or activity:

• harjoitella suomea = to practise Finnish
• harjoitella pianoa = to practise piano
• harjoitella puhekieltä = to practise spoken language / colloquial Finnish

Reasons:

1. The activity is ongoing / incomplete – you’re not “finishing” the spoken language; you’re just working on it.
2. With many “learning/practising” verbs, the thing you are learning/practising is by default in partitive.

So puhekieli (nominative) is the dictionary form; puhekieltä (partitive) is the correct form after harjoitella in this context.

What exactly is puhekieli? Is it just “spoken Finnish”?

Puhekieli literally means spoken language, but in Finnish it usually refers more specifically to informal, everyday spoken Finnish, as opposed to kirjakieli (standard written language).

• Kirjakieli: what you see in books, news, official texts; also used in very formal speech.
• Puhekieli: how people actually talk in everyday life; has lots of shortened forms and different grammar/vocabulary.

Examples (very simplified):

• Kirjakieli: Minä en tiedä.
• Puhekieli: Mä en tiedä. / En mä tiedä.

So harjoittelen puhekieltä often implies “I practise colloquial Finnish”, not just any spoken language.

Why is it ystäväni and not ystävä?

Ystäväni means my friend.

The ending -ni is a possessive suffix meaning my:

• ystävä = friend
• ystäväni = my friend

In Finnish you can show possession in two ways (and often combine them):

1. With a possessive pronoun in the genitive:
   
   • minun ystävä = my friend (colloquial, but a bit incomplete)
   • minun ystäväni = my friend
2. With a possessive suffix:
   
   • ystäväni = my friend

In standard style, minun ystäväni and ystäväni are both fine. Here ystäväni is shorter and natural.

What case is ystäväni in? Is it nominative or genitive?

Formally, ystäväni can be either nominative or genitive; the form looks the same when you add the possessive suffix -ni.

• Nominative: ystävä → ystäväni (my friend)
• Genitive: ystävän → ystäväni (of my friend)

Here, because of kanssa, it is understood as genitive:

• kanssa (with) requires the preceding noun to be in the genitive:
  • ystävän kanssa = with (a) friend
  • ystäväni kanssa = with my friend

So in this sentence, ystäväni is genitive with a possessive suffix, even though it looks the same as nominative ystäväni.

Why do we use kanssa and what does it do to the word before it?

Kanssa means with (in the sense of “together with someone/something”).

Rule: the word immediately before kanssa is normally in the genitive case:

• ystävä → ystävän kanssa = with a friend
• ystäväni (genitive + my) → ystäväni kanssa = with my friend
• äiti → äidin kanssa = with (my/the) mother
• ystävät → ystävien kanssa = with (the) friends

So:

• ystäväni kanssa = with my friend
  (literally “of-my-friend with”)

Could I say minun ystäväni kanssa instead of ystäväni kanssa? Is there a difference?

Yes, you can say minun ystäväni kanssa. Both are correct:

• ystäväni kanssa = with my friend
• minun ystäväni kanssa = with my friend

Nuances:

• ystäväni kanssa is shorter and very natural.
• minun ystäväni kanssa adds a bit of emphasis on the possessor:
  • with *my friend* (as opposed to someone else’s friend).

In normal, neutral speech, either is fine; you’ll see and hear ystäväni kanssa very often.

Is the word order fixed? Could I say Minä harjoittelen ystäväni kanssa puhekieltä?

The word order is fairly flexible in Finnish, especially in simple sentences like this.

All of these are grammatically correct:

• Minä harjoittelen puhekieltä ystäväni kanssa.
• Minä harjoittelen ystäväni kanssa puhekieltä.
• Harjoittelen ystäväni kanssa puhekieltä.
• Harjoittelen puhekieltä ystäväni kanssa.

The most neutral/common version is probably the original:
(Minä) harjoittelen puhekieltä ystäväni kanssa.

Changing the order can slightly shift focus (what you want to highlight), but the basic meaning stays the same.

How would the sentence change if I want to say “with my friends” (plural)?

You need the plural genitive before kanssa:

• ystäviäni = some of my friends (partitive)
• ystävieni = of my friends (plural genitive)

With kanssa, you use ystävieni:

• Harjoittelen puhekieltä ystävieni kanssa.
  = I practise spoken language with my friends.

So:

• Singular: ystäväni kanssa = with my friend
• Plural: ystävieni kanssa = with my friends

Does harjoittelen mean “I practise” or “I am practising right now”?

It can mean either, depending on context.

Finnish has one present tense for both:

• Harjoittelen puhekieltä ystäväni kanssa.
  
  • I practise spoken language with my friend (regularly).
  • I am practising spoken language with my friend (now).

If you want to make “right now” explicit, you can add an adverb:

• Harjoittelen nyt puhekieltä ystäväni kanssa.
  = I am practising spoken language with my friend now.

Is there a more colloquial way to say the same thing in Finnish?

Yes, you can make it sound more like everyday puhekieli itself. For example:

• Mä harjottelen puhekieltä mun kaverin kanssa.

Changes:

• Minä → Mä (colloquial I)
• harjoittelen → harjottelen (typical sound simplification in speech)
• ystäväni → mun kaverin (my friend in colloquial style: mun = my, kaveri = buddy/pal, kaverin = of my buddy)

Meaning is effectively the same, just in more informal spoken language.