Harjoittelijan pitäisi kysyä, jos hän ei ymmärrä tehtävää.

The trainee should ask if he/she does not understand the task.

Breakdown of Harjoittelijan pitäisi kysyä, jos hän ei ymmärrä tehtävää.

• hän: he/she
• kysyä: to ask
• jos: if
• ei: not
• tehtävä: the task
• ymmärtää: to understand
• pitää: should
• harjoittelija: the trainee

Questions & Answers about Harjoittelijan pitäisi kysyä, jos hän ei ymmärrä tehtävää.

Why is harjoittelijan in the genitive case and not harjoittelija?

In Finnish, expressions with pitää / pitäisi meaning must / should usually use a genitive + pitää structure:

• Minun pitää mennä. – I must go.
• Opiskelijan pitää lukea. – The student must study.

So:

• Harjoittelijan pitäisi kysyä.
  literally: “Of the trainee it should be to ask.”

Grammatically:

• harjoittelijan = genitive of harjoittelija (trainee)
• pitäisi = conditional of pitää (must / have to)
  Together they form a “necessity” construction: X:n pitää / pitäisi tehdä = X must/should do.

Using harjoittelija in the nominative (✗ harjoittelija pitäisi kysyä) would be ungrammatical here; with pitää/pitäisi in this sense, the “logical subject” is put in the genitive.

What exactly does pitäisi mean here, and how is it different from pitää?

Pitää and pitäisi both express obligation, but with different strength and politeness:

• harjoittelijan pitää kysyä
  = the trainee must / has to ask (quite strong, more obligatory)

• harjoittelijan pitäisi kysyä
  = the trainee should ask (softer, more like advice or recommendation)

So in this sentence, pitäisi conveys a recommendation / expectation, not a strict rule. This use of the conditional mood (pitäisi) often softens statements and makes them more polite.

Why is the verb kysyä in the infinitive form?

After pitää / pitäisi in this “must/should” sense, Finnish uses the basic infinitive (the dictionary form) of the main action verb:

• Minun pitää mennä. – I must go.
• Sinun pitäisi lukea. – You should read.
• Harjoittelijan pitäisi kysyä. – The trainee should ask.

Structure:

• [Genitive subject] + pitää / pitäisi + [infinitive]

You wouldn’t conjugate kysyä here (e.g. ✗ harjoittelijan pitäisi kysyy / kysyyä). The finite verb is pitäisi; kysyä remains in the infinitive.

Why is there a comma before jos in Finnish, when English would often skip it?

Finnish punctuation rules are stricter with subordinate clauses than English. A clause introduced by conjunctions like jos (if), että (that), kun (when), etc. is normally separated with a comma from the main clause:

• Harjoittelijan pitäisi kysyä, jos hän ei ymmärrä tehtävää.
• Jos hän ei ymmärrä tehtävää, harjoittelijan pitäisi kysyä.

In both orders, the comma is required in standard written Finnish.

In English, we might write:

• The trainee should ask if he doesn’t understand the task. (no comma)

But in Finnish, leaving out the comma (✗ Harjoittelijan pitäisi kysyä jos hän ei ymmärrä tehtävää) is considered incorrect in formal writing.

Why is tehtävää in the partitive case and not tehtävän or tehtävä?

Tehtävää is the partitive singular of tehtävä (task). The key reasons:

1. Negation + object → usually partitive
   With a negative verb (ei), a direct object is typically in the partitive:

   • Hän ymmärtää tehtävän. – He understands the task.
   • Hän ei ymmärrä tehtävää. – He doesn’t understand the task.

2. “Not understanding” is seen as incomplete
   The partitive often signals something incomplete, partial, or not fully affected. Not understanding the task fits this pattern, even beyond the pure rule “negation ⇒ partitive”.

So:

• hän ei ymmärrä tehtävää is the normal, correct form
• ✗ hän ei ymmärrä tehtävän / tehtävä would sound wrong or at least very odd in standard language.

Can you explain the negation hän ei ymmärrä? Why does ymmärtää change to ymmärrä?

Finnish negation uses a special negative verb (en, et, ei, emme, ette, eivät) plus a short verb stem (connegative form):

Present tense of ymmärtää (to understand):

• (minä) ymmärrän – I understand
• (sinä) ymmärrät – you understand
• (hän) ymmärtää – he/she understands

Negated:

• (minä) en ymmärrä – I don’t understand
• (sinä) et ymmärrä – you don’t understand
• (hän) ei ymmärrä – he/she doesn’t understand

Notice:

• The personal ending (-n, -t, etc.) disappears from the main verb
• The stem changes slightly: ymmärtää → ymmärrä (this is the connegative form)

So hän ei ymmärrä tehtävää is the regular pattern: [pronoun] + ei + connegative verb form + object.

What does hän mean exactly? Is it “he”, “she”, or “they”?

Hän is a gender-neutral third-person singular pronoun. It can mean:

• he
• she
• sometimes singular they (in contexts where English uses gender-neutral they)

Finnish does not mark gender in the pronoun:

• hän on opiskelija – He/She is a student.

Also:

• In standard Finnish, hän is used for people.
• In colloquial speech, people often use se (“it”) for a person:
  Se ei ymmärrä tehtävää. – He/She doesn’t understand the task. (spoken language)

In this sentence, hän clearly refers back to harjoittelijan (the trainee).

Why does the pronoun change from harjoittelijan to hän? Could you just repeat harjoittelijan instead?

The sentence has:

• Main clause: Harjoittelijan pitäisi kysyä – The trainee should ask
• Subordinate clause: jos hän ei ymmärrä tehtävää – if he/she doesn’t understand the task

Using hän is natural because:

• Finnish normally introduces a person with a noun (harjoittelija)
• Then refers back to them with a pronoun (hän) in following clauses.

You could repeat the noun:

• Harjoittelijan pitäisi kysyä, jos harjoittelija ei ymmärrä tehtävää.

This is grammatically correct, but it sounds heavy and unnatural, like English:

• The trainee should ask if the trainee doesn’t understand the task.

So the pronoun hän is preferred for natural style.

Could we drop hän and say jos ei ymmärrä tehtävää? Would that change the meaning?

Yes, you can say:

• Harjoittelijan pitäisi kysyä, jos ei ymmärrä tehtävää.

This is common in speech and informal writing. It becomes more impersonal / generic, roughly:

• A trainee should ask if you/one doesn’t understand the task.
  or
• A trainee should ask if they don’t understand the task.

So:

• jos hän ei ymmärrä tehtävää points more clearly to that particular trainee.
• jos ei ymmärrä tehtävää sounds more like a general rule or advice for anyone in that role.

Why is jos used here? Could we use kun instead, and what would the difference be?

Jos and kun both introduce subordinate clauses, but they mean different things:

• jos = if (condition, uncertain)
  
  • jos hän ei ymmärrä tehtävää – if he/she doesn’t understand the task
• kun = when (time, usually more factual or expected)
  
  • kun hän ei ymmärrä tehtävää – when he/she doesn’t understand the task

In this sentence:

• jos is correct because it’s talking about a possible situation: if it happens that the trainee doesn’t understand, then they should ask.
• Harjoittelijan pitäisi kysyä, kun hän ei ymmärrä tehtävää would sound like it’s expected or known that he/she does not understand (every time), and then they should ask whenever that (inevitable) situation occurs.

So jos fits the intended conditional meaning better.

Could we say harjoittelijan pitää kysyä, jos hän ei ymmärrä tehtävää instead? How would that change the nuance?

Yes, that sentence is grammatically correct:

• Harjoittelijan pitää kysyä, jos hän ei ymmärrä tehtävää.

Difference in nuance:

• pitäisi – should
  Softer, like advice, recommendation, or expectation.
• pitää – must / has to
  Stronger obligation, closer to a rule or requirement.

So:

• pitäisi: The trainee is advised / expected to ask.
• pitää: The trainee is required to ask; it’s more like a rule.