En aina tiedä, kumpaa harjoitella enemmän, kuuntelutaitoa vai ääntämistä.

I don’t always know which to practice more, listening skill or pronunciation.

Breakdown of En aina tiedä, kumpaa harjoitella enemmän, kuuntelutaitoa vai ääntämistä.

• enemmän: more
• ei: not
• vai: or
• aina: always
• harjoitella: to practice
• tietää: to know
• ääntäminen: the pronunciation
• kuuntelutaito: the listening skill
• kumpi: which

Questions & Answers about En aina tiedä, kumpaa harjoitella enemmän, kuuntelutaitoa vai ääntämistä.

Why is there no minä in En aina tiedä?

Finnish usually drops the personal pronoun, because the person is already clear from the verb ending.

• en = the negative verb in 1st person singular
• tiedä = the main verb in a special negative form

Together en tiedä already means I don’t know.
Adding minä ( Minä en aina tiedä… ) is grammatically correct, but it adds emphasis to I:

• Minä en aina tiedä… ≈ I don’t always know (but maybe others do).
• En aina tiedä… = neutral “I don’t always know”.

Why is aina (always) in the middle: En aina tiedä instead of Aina en tiedä?

The neutral, most common place for aina here is between the negative verb en and the main verb tiedä:

• En aina tiedä ≈ “I don’t always know.”

You can say Aina en tiedä, but that changes the emphasis:

• Aina en tiedä = literally “Always I don’t know”, more like:
  • “It’s not every time that I know,” or
  • “I’m often unsure.”

So:

• En aina tiedä = normal, unmarked word order.
• Aina en tiedä = stylistically heavier, emphasising always.

What exactly is kumpaa here?

Kumpaa is the partitive singular of the interrogative pronoun kumpi (which one [of two]).

• Base form: kumpi = which one (of two)
• Partitive: kumpaa

In this sentence, kumpaa is:

1. Interrogative: it introduces an indirect question:

   • En aina tiedä, kumpaa… = I don’t always know which (one)…

2. Object of the infinitive harjoitella (to practise). Because of the meaning with enemmän (more), that object appears in the partitive case:

   • literally: which one (of them) to practise more (of) → partitive kumpaa

Compare:

• Kumpaa sinä haluat enemmän, jäätelöä vai kakkua?
  “Which do you want more, ice cream or cake?”
  Here too kumpaa is partitive because we’re talking about more (of something).

Why is harjoitella in the infinitive, not a finite verb like harjoittelen or harjoittelisin?

This is a typical Finnish structure: after verbs like tietää (to know), muistaa (to remember), ymmärtää (to understand), etc., you often use an infinitive to express “what to do”.

Pattern:

• En tiedä, mitä tehdä. = I don’t know what to do.
• En tiedä, minne mennä. = I don’t know where to go.
• En aina tiedä, kumpaa harjoitella enemmän… = I don’t always know which one to practise more…

So harjoitella is the basic (1st) infinitive, used after kumpaa in this indirect question.

You could also say, for example:

• En aina tiedä, kumpaa harjoittelisin enemmän…
  using the conditional harjoittelisin (which one I should practise more),
  but the infinitive construction in the original sentence is very natural and common.

Why is there a comma before kumpaa?

Finnish usually puts a comma before subordinate clauses, including indirect questions introduced by question words like:

• mitä (what)
• miksi (why)
• kuka (who)
• kumpi / kumpaa (which)

Here:

• Main clause: En aina tiedä – I don’t always know
• Subordinate (indirect question): kumpaa harjoitella enemmän, kuuntelutaitoa vai ääntämistä.

The comma marks the boundary between the main clause and the subordinate clause:

• En aina tiedä, kumpaa harjoitella enemmän…

Why are kumpaa, kuuntelutaitoa, and ääntämistä in the partitive case?

All three are partitive for slightly overlapping reasons:

1. harjoitella (to practise) very often takes a partitive object, because practising is an ongoing, not fully “completed” action:

   • harjoitella suomea = to practise Finnish (ongoing skill)
   • harjoitella pianonsoittoa = to practise piano playing

2. enemmän (more) strongly suggests an amount of something. When you talk about more / less / some of a thing, Finnish uses partitive:

   • enemmän kahvia = more coffee
   • enemmän kuuntelutaitoa = more listening skill
   • enemmän ääntämistä = more pronunciation practice

So:

• kumpaa (harjoitella enemmän)
  = “which one (to practise more of)” → partitive interrogative

• kuuntelutaitoa
  from kuuntelutaito (listening skill), partitive singular

• ääntämistä
  from ääntäminen (pronunciation as an activity), partitive singular

All fit the pattern: to practise more of X → harjoitella X:ää enemmän, with X in partitive.

What is the difference between kuuntelutaito and kuuntelutaitoa?

They’re the same word in different cases:

• kuuntelutaito = nominative singular (dictionary form)

  • kuuntelu = listening
  • taito = skill
    → kuuntelutaito = listening skill

• kuuntelutaitoa = partitive singular
  Used here as the object of harjoitella in the sense of “practising more listening skill”.

Compare:

• Kuuntelutaito on tärkeää.
  “Listening skill is important.” (subject → nominative kuuntelutaito)

• Haluan parantaa kuuntelutaitoa.
  “I want to improve (my) listening skill.” (object of an ongoing/improving process → partitive kuuntelutaitoa)

In the sentence:

• …kuuntelutaitoa vai ääntämistä.
  both items are things you might practise more of, so both are in the partitive.

Why does ääntämistä look different from kuuntelutaitoa? What is ääntämistä exactly?

Ääntämistä is the partitive singular of ääntäminen, which is a noun made from the verb ääntää (to pronounce).

• ääntää = to pronounce
• ääntäminen = pronunciation (the act of pronouncing)
• ääntämistä = (some) pronunciation, pronunciation practice (partitive)

Formation pattern:

• Verb stem + -minen → noun of activity
  • lukea → lukeminen → lukemista
  • kirjoittaa → kirjoittaminen → kirjoittamista
  • ääntää → ääntäminen → ääntämistä

In this sentence, ääntämistä is “pronunciation (practice)” as something you practise more of, so it’s in the partitive like kuuntelutaitoa.

Why is it vai and not tai between kuuntelutaitoa and ääntämistä?

vai and tai both mean “or”, but they are used in different contexts.

• vai is used in questions when you are choosing between alternatives:

  • Juotko teetä vai kahvia? = Do you drink tea or coffee?
  • En tiedä, tuleeko hän vai ei. = I don’t know whether he will come or not.

• tai is used mainly in statements and when the alternatives can both be true, or it’s not a direct choice question:

  • Voit juoda teetä tai kahvia. = You can drink tea or coffee (either is fine).
  • Luetaan kirjaa tai katsotaan elokuva. = Let’s read a book or watch a movie.

Here, kumpaa … kuuntelutaitoa vai ääntämistä is an indirect question about a choice between two options, so vai is correct.

Why is the verb harjoitella not repeated before ääntämistä?

Finnish, like English, can omit repeated words when they are clear from context.

Full, “non‑elliptical” version would be:

• En aina tiedä, kumpaa harjoitella enemmän, kuuntelutaitoa vai ääntämistä (harjoitella).

But repeating harjoitella at the end is unnecessary and would sound clumsy. The verb is understood to apply to both items:

• kumpaa harjoitella enemmän, [1] kuuntelutaitoa vai [2] ääntämistä

English does the same:

• “I don’t always know which to practise more, listening skills or pronunciation.”
  (You don’t say “listening skills or pronunciation practise”.)

What does enemmän do here, and could its position change?

Enemmän is the comparative form of paljon (a lot / much). It means more.

Here it modifies the idea to practise:

• kumpaa harjoitella enemmän = which one to practise more

Position:

• kumpaa harjoitella enemmän, kuuntelutaitoa vai ääntämistä
  is the most natural word order.

You can move enemmän a bit, for example:

• kumpaa enemmän harjoitella, kuuntelutaitoa vai ääntämistä
  This is also grammatical, and can slightly emphasise the amount (more) rather than the activity.

Putting enemmän at the very end (after ääntämistä) would sound odd here; native speakers normally keep enemmän close to harjoitella in this structure.

How does the negation en tiedä work? Why en and not ei?

Finnish negation uses a special negative verb (ei) that conjugates for person and number. The main verb then appears in a special connegative form (for tietää, this is tiedä).

Present tense of ei:

• en tiedä = I don’t know
• et tiedä = you (sg) don’t know
• ei tiedä = he/she/it doesn’t know
• emme tiedä = we don’t know
• ette tiedä = you (pl) don’t know
• eivät tiedä = they don’t know

So en is simply the 1st person singular form of the negative verb, matching the implied subject “I”.

Is this the most natural way to say this in Finnish? Could I say something like kumpaa minun pitäisi harjoitella enemmän?

Yes, the original sentence is very natural Finnish as it is.

A slightly more explicit, but also natural variant would be:

• En aina tiedä, kumpaa minun pitäisi harjoitella enemmän, kuuntelutaitoa vai ääntämistä.
  = “I don’t always know which one I should practise more, listening skills or pronunciation.”

Differences:

• Original: kumpaa harjoitella enemmän
  – neutral “which one to practise more” (very common infinitive structure).
• Variant: kumpaa minun pitäisi harjoitella enemmän
  – adds minun pitäisi (“I should”), so it stresses what I ought to do, not just what would be good in general.

Both are correct; the original is slightly more compact and just as idiomatic.