Text: An Opinion Column

The kolumni is a prestige genre in the Finnish press: a signed column where a named writer takes a personal stance, but does it through irony and understatement rather than open polemic. The grammar of that stance is subtle. Instead of "I think" and "in my opinion," the columnist leans on a potential verb to hedge (lienee, "is presumably"), on nominalizations in -minen and -uus to compress a whole argument into a noun, and on the attitude clitics -han and -pä to smuggle in a shrug or a wink. Below is an original column in that register — a gentle jab at the Finnish summer cottage — glossed chunk by chunk. Read it whole first; every gloss shows the literal parse and then how a single clitic or nominalization carries an attitude English would have to spell out.

(This text is original, written for this page — not a quotation of any real columnist or publication.)

The text

Kesä on taas täällä, ja niin on mökkikin. Eikö olekin kummallista, että me suomalaiset lähdemme mökille lepäämään ja palaamme sieltä uupuneempina kuin lähtiessämme?

Mökkeilyn koko idea on kuulemma rentoutuminen. Silti harva meistä osaa istua laiturilla tekemättä mitään. Aina lienee jokin lauta naulattavana, jokin vene tervattavana, jokin sauna lämmitettävänä.

Rauhoittuminen on Suomessa raskasta työtä. Kaupunkilainen kaipaa hiljaisuutta, mutta hiljaisuudessahan kuulee vasta oman levottomuutensa. Vaikka kuinka yrittäisi olla tekemättä mitään, käsi hakeutuu puhelimeen.

Olisiko meidän vihdoin myönnettävä, ettemme oikeastaan halua lomaa, vaan uuden syyn olla ahkeria? Ehkäpä kiireettömyys onkin taito, jota kukaan ei ole meille opettanut.

Mutta älköön kukaan sanoko, ettei suomalainen osaa nauttia kesästä. Osaammehan me — kunhan siitä ensin tehdään tarpeeksi vaativaa.

Grammar in action

Opening: Kesä on taas täällä, ja niin on mökkikin. Eikö olekin kummallista, että me suomalaiset lähdemme mökille lepäämään ja palaamme sieltä uupuneempina kuin lähtiessämme?

• ja niin on mökkikin — "and so is the cottage." The verb is fronted before the subject (niin on mökki, not mökki on niin), a light inversion that mirrors English "so is…", and the clitic -kin ("also, too") tacks the cottage onto the arrival of summer. See -kin.
• Eikö olekin kummallista, että… — "Isn't it odd that…", the column's opening rhetorical question. A negative yes/no frame (eikö = ei
  • -kö) with -kin invites the reader to agree; the writer states an opinion by pretending to ask. See rhetorical questions.
• lähdemme mökille lepäämään — "we go to the cottage to rest." Lepäämään is the third infinitive in the illative, the standard way to express purpose after a motion verb. See the third infinitive.
• uupuneempina kuin lähtiessämme — "more exhausted than when we set out." Uupuneempina is a comparative adjective in the essive plural (a state we return in), and lähtiessämme is the second infinitive lähtiessä plus a possessive suffix, "at our leaving." The whole comparison is packed into two non-finite words. See the second infinitive.

Chunk 2: Mökkeilyn koko idea on kuulemma rentoutuminen.

• rentoutuminen — "relaxing, unwinding," a nominalization in -minen. Finnish turns the verb rentoutua ("to relax") into a subject noun and states the whole "the point is to relax" as one word. This -minen machine is the backbone of the register: an argument becomes a noun you can push around a sentence. See nominalization.
• kuulemma — "supposedly, so they say," an evidential particle that quietly distances the writer from the claim. The irony is already loaded: the whole idea is supposedly relaxing.

Chunk 3: Silti harva meistä osaa istua laiturilla tekemättä mitään.

• tekemättä mitään — "without doing anything." Tekemättä is the third infinitive in the abessive (-ttä, "without doing"), the tidy Finnish equivalent of English "without …-ing." Note the negative-polarity object mitään ("anything"). See the third infinitive.
• harva meistä — "few of us," an elative partitive-of-the-group construction. The understatement is doing the work: not no one, just few.

Chunk 4: Aina lienee jokin lauta naulattavana, jokin vene tervattavana, jokin sauna lämmitettävänä.

• lienee — "is presumably, there is likely," the potential mood of olla. The potential is rare in speech and marks a hedged, slightly literary guess; here it lets the writer generalize without quite committing. See the potential.
• naulattavana, tervattavana, lämmitettävänä — "to be nailed, to be tarred, to be heated." Each is a passive present participle in the essive, the olla + -ttavana pattern meaning "there is X waiting to be done." Three of them in a row build the comic pile-up of chores. See the passive participle.

Chunk 5: Rauhoittuminen on Suomessa raskasta työtä. Kaupunkilainen kaipaa hiljaisuutta, mutta hiljaisuudessahan kuulee vasta oman levottomuutensa.

• Rauhoittuminen … raskasta työtä — "Calming down … hard work." Another -minen nominalization as the subject, with the partitive predicative raskasta työtä (mass noun, "hard work"). See nominalization.
• hiljaisuutta … levottomuutensa — "quiet … one's restlessness." Two abstract nouns in -uus (from the adjectives hiljainen and levoton), the other great condensing suffix of the register. See abstract nouns.
• hiljaisuudessahan — "in the quiet, after all." The clitic -han is the column's signature move: it frames the following claim as something the reader already half-knows, an "as we all know" that makes an opinion sound like common sense. The clause also uses the zero person (kuulee with no subject, "one hears"). See the clitic -han.

Chunk 6: Vaikka kuinka yrittäisi olla tekemättä mitään, käsi hakeutuu puhelimeen.

• Vaikka kuinka yrittäisi — "however hard one tries." The concessive conjunction vaikka ("even though, however") plus a conditional verb builds the "no matter how much…" frame; kuinka intensifies it. This is the column's device for conceding a point before overturning it. See concessive clauses.
• käsi hakeutuu puhelimeen — "the hand gravitates to the phone." The verb hakeutua ("to make its way toward") plus the illative puhelimeen gives an unwilled, almost automatic motion — the wit is in letting the hand, not the person, be the subject.

Chunk 7: Olisiko meidän vihdoin myönnettävä, ettemme oikeastaan halua lomaa, vaan uuden syyn olla ahkeria?

• Olisiko meidän … myönnettävä — "Shouldn't we finally admit…". This is a necessive construction (meidän … myönnettävä, "we must admit") wrapped in the conditional and a question (olisiko, "would it be"). Conditional + question is the polite, hedged way to press a claim on the reader without stating it flatly. See necessive sentences and the conditional.
• ettemme … vaan uuden syyn — "that we don't want a holiday, but rather a new reason." Ettemme fuses että
  • emme (negative "we"); vaan is the "but rather" used after a negative; uuden syyn ("a new reason") is a total object.

Close: Ehkäpä kiireettömyys onkin taito, jota kukaan ei ole meille opettanut. Mutta älköön kukaan sanoko, ettei suomalainen osaa nauttia kesästä. Osaammehan me — kunhan siitä ensin tehdään tarpeeksi vaativaa.

• Ehkäpä … onkin — "Perhaps … actually is." The clitic -pä on ehkä softens and personalizes the guess (a musing "perhaps"), while -kin on on adds a note of mild surprise ("actually is after all"). See the clitic -pä.
• kiireettömyys — "unhurriedness," a stacked abstract noun (kiire "hurry" → kiireetön "unhurried" → kiireettömyys). The abstraction is the point: the column names a quality Finns supposedly lack. See abstract nouns.
• älköön kukaan sanoko — "let no one say." This is the third-person negative imperative (älköön … sanoko), a distinctly literary, almost biblical register that lifts the sentence into mock-solemnity. See the third-person imperative.
• Osaammehan me — "Of course we can." The clitic -han again, now doing an affronted, self-defending "obviously we can," before the sting: kunhan siitä ensin tehdään tarpeeksi vaativaa, "as long as it's first made demanding enough." The final irony lands in a passive (tehdään) and a partitive predicative (vaativaa). See the clitic -han.

Key takeaways